torstai 1. heinäkuuta 2010

Rakkaus ei ole vain sanoja, vaan se on tekoja, jotka puhuvat!

Ensimmäisen Johanneksen kirjeen luvuissa 2-4 toistuu uudelleen ja uudelleen kehotus rakastaa. - ”Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.”
Lukiessani Johanneksen tekstiä mieleeni nousee ainakin kaksi asiaa.

Ensinnäkin teksti tuo esiin sen, että usko on käytännöllinen asia. Siinä ei ensisijaisesti ole kyse ajatuksista ja mielipiteistä. Uskossa on kyse kohtaamisesta ja rakkauden muuttavasta voimasta, joka ei salli meidän pysyvän aloillamme. Kohtaaminen Jumalan kanssa haastaa meitä jakamaan kaikkea häneltä lahjaksi saamaamme. – Rakkaus muuttaa vastaanottajansa ja tekee hänestä anteliaan. Näin yksinkertaisen toimintatavan myötä evankeliumin muuttava voima on kulkeutunut tähän päivään ja jatkaa kulkuaan edelleen.

Toiseksi keskinäinen rakastaminen on Jumalan lasten tuntomerkki. Jeesus sanoi: ”Siitä teidät tunnistetaan minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”
Tähän rakkauteen kuuluu sellainen ominaisuus, että se ei rajoitu vain sellaiseen piiriin, jossa saa varmasti osakseen vastarakkautta. Parhaimmillaan tämä rakkaus ulottuu vihamiehiinkin ja tekee siitä niin vastustamattoman, että se riisuu aseista paatuneimmankin.

Rakastamalla Jeesus kutsui esiin ja laittoi liikkeelle uuden sukupolven, joka muuttaa yksilöiden, yhteisöjen, kaupunkien ja eri maiden elämää.

Tervetuloa lauantaisin ja sunnuntaisin seuraamaan Johanneksen tekstiä ”Kirjeet” sarjassamme. Silloin kun et pääse paikalle, niin kuuntele ne osiot netistä: www.armontalo.org/saarnat

Jopi