Sanoja, sanoja....

"Sanoja väärinpäin latasin yllättäin. Taisin sua satuttaa enkä takaisin saa. Mä puhuin ja yksin jäin."

Näin Nylon Beat toistakymmentä vuotta sitten (apua, joko siitä on niin kauan?!) Kaikessa kepeydessään tämä laulu sanoitti monen kipeän kokemuksen siitä, miten suustamme liian usein pääsee sanoja, joita sieltä ei pitäisi päästä. Sanoja, jotka satuttavat ja haavoittavat toisia. Joskus niin paljon, että ihmissuhde katkeaa, kuten ko. laulun tarinassa.

Aihe on ajaton. Tämän kesän opettajamme, vanha kunnon Jaakob, puhuu samasta asiasta kohta pari tuhatta vuotta vanhassa kirjeessään. Hän selittää, miksi meille käy näin. Syy on se, että "...kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä."

Jaakob ampuu alas myös harhakuvitelmamme siitä, että sillä mitä suustamme muina aikoina päästämme, ei ole mitään merkitystä, kunhan vain jumalanpalveluksissa ahkerasti rukoilemme ja ylistämme."Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija, mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha."

Auts. Nyt osui. Kipeästi.

Mutta mitä voin tehdä, jos suussani on tappavaa myrkkyä sylkevä kesyttämätön peto? Vaikka pitäisin kuinka hyvää huolta suuhygieniastani, se tuskin auttaa tähän vaivaan. Sen kukistamiseen tarvitaan Pepsodentia järeämpiä aseita.

Suuhygieniaa ei kannata tietenkään unohtaa, mutta enemmän meidän pitäisi kiinnittää huomiota sydämemme tilaan ja siihen, millä sitä ruokimme. Jos juomme jatkuvasti hyvästä, kirkkaasta lähteestä, silloin meistäkin suuremmalla todennäköisyydellä kumpuaa hyvää, kirkasta vettä. Siis niitä hyviä sanoja.

Taisteluun suussamme asuvaa petoa vastaan on saatavilla myös apuvoimia. Daavid, joka jo kauan ennen Jaakobin päiviä kamppaili saman asian kanssa, pyysi Jumalaa antamaan vartijan suulleen.

Tuo vartija on nyt tullut. Eikö hän olekin se sama, jonka Jeesus lähetti meille rinnallakulkijaksi ja rohkaisijaksi? Pyhä Henki haluaa auttaa meitä myös kielenkäytön alueella: sanomaan enemmän hyviä, rakentavia sanoja ja jättämään ne vähemmän rakentavat sanomatta. Ja joskus olemaan viisaasti sanomatta yhtään mitään.

Upea juttu, en olekaan siis yksin taistelemassa sitä hillitöntä petoa vastaan! Minulla taitaa vielä toivoa.

Lisää tästä teemasta voit kuunnella viime viikonlopun saarnasta. Linkki löytyy tästä vierestä.

Sirkka

Saanko esitellä: V.A.L.O.

Sunnuntaina 10.6. kävi seurakunnan kellarikerrokseen pystytetyllä V.A.L.O.-kirppiksellä mukava hulina ja sorina. Vaatteet löysivät uusia omistajia, pullat ja kaffe menivät kaupaksi ja kassaan kilahti monta arvokasta euroa, joiden päämääränä on auttaa ihmiskaupan vastaista työtä. Tunnelma oli mukava huolimatta pienistä viemäriongelmista, jotka ajoittain nousivat tietoisuuteen hajuaistin välityksellä. Hintalappujen lisäksi kysymykset koskivat kirpparin järjestäjää, V.A.L.O..:a.

V.A.L.O. on kasvava joukko naisia, jotka kantavat sydämellään samaa taakkaa: nykypäivän orjuutta ja halua olla mukana liikkeessä, joka kiirii eteenpäin viidellä mantereella tämän epäoikeudenmukaisuuden lopettamiseksi. 27 miljoonaa orjaa on luku, joka on aivan liian suuri ymmärrettäväksi, mutta me haluamme auttaa yhtä kerrallaan.

V.A.L.O. sai alkunsa ideana jokunen vuosi sitten ja lähti liikkeelle viime keväänä ryhmänä, joka rukoili ihmiskaupan uhrien puolesta. Tänä keväänä se on tosissaan alkanut saada muotoaan ja tällä hetkellä onkin yhdistyksen rekisteröitymisprosessi meneillään.

Nimi V.A.L.O. tulee sanoista vapaus, arvo, laupeus ja oikeudenmukaisuus. Nämä ovat arvoja, jotka määrittävät myös sitä, minkälaisia tuloksia toivomme saavuttavamme ihmiskaupan vastaisessa työssä. Työkaluarsenaalinamme meillä on tietysti niin tärkeä ja voimallinen rukous, mutta myös esimerkiksi tietoisuuden levittäminen, varojen kerääminen, verkostoituminen ja yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Mahtavaa olisi, jos jatkossa voisimme enemmän kohdata ja auttaa henkilökohtaisesti niitä, jotka ovat omaa ääntä vailla. Me haluamme viedä valoa sinne, missä pimeys valtaa alaa raskaimmillaan ja osoittaa että Hän, itse rakkaus, ei ole koskaan kääntänyt selkäänsä.

Unelmamme ovat suuria, mutta vielä suurempi on Jumala, joka on kanssamme. Hänelle mikään ei ole mahdotonta ja niinpä kai on todettava, että ei meillekään, kun hänessä pysymme. Välillä se ajatus iskee tajuntaan ja silloin alkaa melkein pelottaa. Mutta vaikka me olemme vasta-alkajia ja amatöörejä, pomomme ei ole. Tervetuloa mukaan palvelukseen siis!

P.S. : V.A.L.O.-kirppis on auki myös ensi sunnuntaina 17.6. klo 14-18 ja 19.30-21. Tervetuloa!

Ansku Sormunen