Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johanneksen ensimmäinen kirje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Johanneksen ensimmäinen kirje. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. heinäkuuta 2010

Kärsimyksen ongelmaa tutkimassa

Viime sunnuntain opetuksessani törmäsin Johanneksen esittämään ajatukseen Jumalan luonnosta: Jumala on valo, eikä hänessä ole pimeyttä. Tämä käynnisti minussa monenlaisia ajatuksia suhteessa ateistisen elämänkatsomuksen omaaviin henkilöihin: Mihin he perustavat moraalinsa ja muutenkin elämänsä? Heillähän ei ole mitään absoluuttista taustaa moraalilleen.

Eikö ateistin ole naurettavaa sanoa mitä tahansa moraaliin liittyviä väitteitä? Mihin hän perustaa väitteensä, jos hän esittää, että jokin on oikein tai väärin? Yleiseen muuttuvaan mielipiteeseen? Makutottumukseen? Surullista on se, että he kieltävät mielekkään elämän mahdollisuuden kieltämällä Luojan.

Jumalaa ei ole, koska maailmassa on pahaa!
Valmistelen tällä viikolla opetuksiani, jotka pidän New Wine -tapahtumassa Himoksella ensi viikolla. Yksi opetusaiheistani on kärsimyksen ongelma. Ateistit nimittäin väittävät, että kristinusko pitää sisällään opillisen ristiriidan: ajattelemme, että Jumala on kaikkivaltias ja läpeensä hyvä, mutta toisaalta uskomme myös pahan olemassaoloon. Heidän mielestään nämä opit ovat keskenään ristiriidassa.

1700-luvulla elänyt ateisti, David Hume, kirjoitti tämän kristinuskon oppeja ja Jumalan olemassaoloa koskevan hyökkäyksen paperille seuraavaan tapaan: ”Onko hän halukas estämään pahan, mutta ei kykene siihen? Silloin hän on voimaton. Onko hän kykenevä, mutta ei halua? Silloin hän on pahantahtoinen. Onko hän sekä kykenevä että halukas? Mistä sitten paha johtuu?”

Piilotetut oletukset väitteen takana
David Humen muotoilema väite pitää sisällään kaksi oletusta:
1) Jumalan kaikkivaltiudesta seuraa, että Hän kykenee luomaan millaisen maailman tahansa.
2) Jumalan hyvyydestä seuraa, että Jumala pitää parempana maailmaa, jossa ei ole pahaa, kuin maailmaa, jossa sitä ei ole.

Ongelmana näissä oletuksissa on se, että ne eivät ole välttämättä tosia.

"Voiko Jumala luoda kiven, jota hän ei jaksa nostaa?" ja muut loogiset mahdottomuudet
Jumalan kaikkivaltius ei tarkoita sitä, että hän kykenee tekemään loogisia mahdottomuuksia. Esimerkiksi nelikulmaisen ympyrän tekeminen on looginen mahdottomuus. Myös sellaisen ihmisen luominen, jolla on vapaa tahto, mutta joka vapaasti valitsee aina Jumalan määräämällä tavalla, on looginen mahdottomuus. Luodessaan ihmisen, jolla on vapaa tahto, Jumala siis tietoisesti valitsi käydä reittiä, jossa syntiin lankeaminenkin on mahdollinen. Näin siksi, että hän halusi luoda todellisia olentoja, ei robotteja.

Lepsu pehmo-isä vs. Äärettömän hyvä ja tarkka Kirurgi
Jumalan hyvyys ei tarkoita sitä, että Jumala valitsisi luoda sellaisen maailman, jossa ei ole pahaa ja kärsimystä. Tämän tietää jokainen, joka on joskus ollut lasten kasvattamisen kanssa tekemisissä. Voimme tiettyyn rajaan asti suojella lasta elämän kolhuilta, mutta tulee raja vastaan, jolloin hänen on itse opittava vastuulliseksi aikuiseksi, emmekä enää suojele häntä kaikilta kolhuilta. Joskus jopa henkilökohtaisesti nuhtelemme, jotta hän oppisi suoraselkäiseksi ihmiseksi. C.S. Lewis kirjoitti saman ajatuksen muotoon:

Kauhea asia on se, että täydellisen hyvä Jumala… ei ole yhtään vähempää pelottava kuin kosminen sadisti. Mitä enemmän uskomme Jumalaan, että hän satuttaa ainoastaan parantaakseen, sitä vähemmän meillä on syytä anoa helläkätisyyttä. Julma mies voidaan lahjoa, hän saattaa tylsistyä julmaan harrastukseensa tai hänellä saattaa olla hetkellinen armollisuuden puuska, kuten alkoholisteilla on selviä kausia. Mutta kuvittelepa olevasi vastatusten kirurgin kanssa, jonka aikomukset ovat pelkästään hyviä. Mitä parempi ja tarkempi hän on, sitä vääjäämättömämmin hän jatkaa viiltämistä. Jos hän taipuisi meidän vetoomuksiimme, jos hän lopettaisi ennen kuin leikkaus olisi saatettu loppuun, kaikki kipu ennen sitä hetkeä olisi merkityksetöntä. Mitä ihmiset tarkoittavat, kun he sanovat: ”Minä en pelkää Jumalaa, koska tiedän hänen olevan hyvä?” Eivätkö he ole koskaan käyneet hammaslääkärissä?

Toisin sanottuna Jumalan kaikkivaltiuden ja hyvyyden sekä pahan olemassaolon välillä ei ole loogista ristiriitaa. Tästä syystä ateistit ovatkin muuttaneet väitteensä muotoon "On todennäköistä, että Jumalaa ei ole olemassa." Tähän kristitty voi aina sanoa: "Todennäköistä suhteessa mihin?" Maailma on kuitenkin niin hyvä paikka, että harvempi täältä haluaa pois etuajassa. Jumalan olemassaolon mahdollisuutta ei pidä siis verrata vain pahaan, jota maailmasta löytyy, vaan myös kaikkeen siihen äärettömän hienoon ja hyvään, jonka Luojamme on meille antanut.

Iloista kesää sinulle.

Markus

torstai 24. kesäkuuta 2010

Miten kristityn tulisi suhtautua syntiin?


Muita Jarkko Vehniäisen sarjakuvia: www.jarkkovehniainen.fi

Ensi sunnuntain opetuksemme koskee 1. Johanneksen kirjeen jakeita 1:5-2:2. Siinä Johannes käsittelee syntiä ja kristittyjen suhtautumista siihen.

Opettaessani Korinttilaiskirjeen luvuista annoin käsittelemäni jaejakson rakenteen etukäteen blogikirjoituksen kautta. Sain tästä hyvää palautetta ja siksi haluan toimia niin uudelleen. Pyydän sinua myös lukemaan etukäteen jakeet, joita tulemme käsittelemään. Millaisia kysymyksiä mieleesi nousee.

Johanneksen argumentin rakenne:

Näyttää siltä, että ko. jaejaksossa Johannes vastaa kolmeen, seurakunnassa aiemmin vaikuttaneiden gnostilaisten harhaopettajien, väitteeseen. Jokainen näistä väitteistä nousee oletuksesta: ”Jumala on täydellinen valo, siispä hänen lapsensakin ovat täydellistä valoa.”
Jumala on valo 1:5
Ensimmäinen väite: Jumalan lapsilla on (automaattisesti) yhteys Jumalan kanssa. 1:6-7
Toinen väite: Jumalan lapset eivät tee syntiä 1:8-9
Kolmas väite: Jumalan lapset eivät ole koskaan tehneet syntiä 1:10-2:2

Tekstin lukemisen kannalta on helpottavaa huomata, että ilmaukset "Jos sanomme/väitämme..." ovat alkukielessä konditionaalissa, mikä merkitsee, että ne oikeastaan tulisi kääntää "Jos sanoisimme/väittäisimme..." Seurakunnassa ei siis kukaan välttämättä enää tällaisia asioita väittänyt, vaan Johannes viittaa nimenomaan harhaopettajien virheellisiin tulkintoihin.

Ohjeita lukemiseen
Ensimmäisen väitteen kohdalla on hyvä huomata, että pimeydessä vaeltaminen on luonteeltaan huomattavasti isompi ja kokonaisvaltaisempi asia kuin synnin tekeminen, mikä selviää jo väitteen käsittelemisestä itsestään. Jos et tee tätä huomiota, ajat tulkintasi kanssa pahasti metsään. Johannes selkeästi tietää meidän jokaisen kipeästi tunteman tosiasian: Myös kristityt tekevät syntiä!

Hän ei ole siis opettamassa kristittyjen synnittömyyttä, mutta samalla osoittaa, että synnin kanssa ei ole leikkimistä. Koko kirjeessä Johanneksen korostuksena on se, että kristillisyys ei ole oppilauselmien totenapitämistä, vaan koko elämää koskeva orientaatio. Näin myös tässä kohden. Kristitty on kutsuttu elämään Jumalan luonnon (valo) mukaisesti.

Terkuin

Markus

keskiviikko 16. kesäkuuta 2010

Valohoitoon!

Kun on koko elämänsä asunut täällä pohjan perukoilla,missä talvi on pitkä ja pimeä,parasta kesässä on ehdottomasti valo!

Olen taas nauttinut siitä täysin siemauksin.Valokylpy alkaa jo aamun varhaisina hetkinä ja jatkuu pitkälle yön tunteihin asti.Kesäyö ummistaa silmänsä vain pieneksi hetkeksi ja sitten valo voittaa jälleen.

Apostoli Johanneskin oli haltioitunut valosta.Ei etelän kuumasta auringosta,vaan elämästä,joka oli ilmestynyt hänelle.Isän luota tullut Poika,Jeesus Kristus,oli valloittanut hänet.

Johanneksen ilo pulppuaa:"Elämä ilmestyi,me olemme nähneet sen ja siitä me todistamme." "Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten valo",hän todistaa evankeliumissaan ja jatkaa kirjeessään:"Tämä on se sanoma,jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille:Jumala on valo,hänessä ei ole pimeyden häivää."

Puolen vuoden kuluttua täällä meillä on taas pimeää.Auringon valo on vain muisto.Mutta valo josta Johannes puhuu,on erilaista valoa:"Valo loistaa pimeydessä,pimeys ei ole saanut sitä valtaansa."

Maailman tilanne ja tapahtumat tuntuvat heittävän synkän,koko ajan pitenevän varjon planeettamme ylle.Mutta mitä pimeämpää tulee,sitä kirkkaampana loistaa valo,jota pimeys ei saa valtaansa.

Tervetuloa valohoitoon Johanneksen ensimmäisen kirjeen pariin kesän jumalanpalveluksiin!

toivottaa Sirkka
Raamatuntekstit: Evankeliumi Johanneksen mukaan 1:4 ja 5;Johanneksen ensimmäinen kirje 1:2 ja 5