Tämän viikonlopun aikana kirkkomme täyttyy useampaan otteeseen eri-ikäisistä, eri näköisistä ja eri kokoisista ihmisisitä. Tohinaa ja touhua riittää kirkkomme kaikkiin kerroksiin.
Lauantaina kello 12.00 nelisenkymmentä innokasta ihmistä ovat valmiita vastaanottamaan 160 ystäväänsä. Tarjoten heille hengellistä ravintoa, yhteyttä, lounaan, vaatteita tarvitseville ja vielä eväskassin kotiin viemisiksi.
Kello 16.00 starttaa syyskauden ensimmäinen jumalanpalvelus, jolloin ovet ovat auki kaikenikäisille. Tässä jumalanpalveluksessa on tilaa lapsille. Kirjaimellisesti fyysisten tilojen muodossa ja sunnuntain starttitapahtumasta alkaen myös ohjelman muodossa eri ikäryhmille.
Kello 19.00 syksyn ensimmäinen FRONTLINE jyrähtää käyntiin täyttäen kirkon nuorista ja opiskelijoista. Frontlinessa on tarjolla simultaanitulkkaus englanniksi, joten sinne voi tuoda kaukaisemmankin ystävän, eikä hän jää kielimuurin taakse.
Sunnuntaina kello 11.00, pienen öisen hengähdystauon jälkeen, ovet ovat jälleen avoinna salin täyttyä. Kaiken ikäisiä odotetaan yhteiseen jumalanpalvelukseen. - Kaikissa tapahtumissa kynnys on matalalla ja katto korkealla, eli tervetuloa sellaisena kuin olet.
Tämän viikonlopun jumalanpalvelustemme odotettuna ja pidettynä vieraana on Richard Svensson Ruotsista. Hän on monivuotinen vieraamme, jolla on aina rohkaiseva ja innoittava viesti tuotavanaan.
Sunnuntaina sokerina pohjalla on kello 15.00-18.00 lasten starttitapahtuma 3-12 vuotiaille. Se on niin mukava juttu, että sinne on aivan pakko päästä. - Harmittaa koko syksyn jos sinne ei pääse. Joten isät, äidit ja ennen muuta lapset: Sunnuntaina monot kohti Vapaakirkkoa ja starttia!
Jopi Pietiläinen nestorpastor
torstai 23. elokuuta 2012
lauantai 11. elokuuta 2012
Asenne rikkaita ja köyhiä kohtaan
Jaak. 2:
Lähimmäisen rakkaus ei valikoi
1 Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä.
2 Jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on kultasormus sormessaan ja hieno puku yllään, sekä samalla kertaa köyhä nuhruisissa vaatteissaan,
3 niin ettekö vain osoitakin huomiotanne tuolle hienosti pukeutuneelle ja sano hänelle: "Istu tähän, tässä on hyvä paikka"? Köyhälle te sen sijaan sanotte: "Seiso sinä tuossa", tai: "Istu tähän lattialle jalkojeni viereen."
4 Ettekö te silloin syyllisty erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat väärin perustein?
Seurakunnassa meidän tulisi kyetä elämään sen verran lähellä toisiamme ettei meidän tarvitse erotella toisiamme. Mahdolliseksi sen tekee turvallisuus ja luottamus, joka on löydettävissä armosta ja Jumalan läheisyydestä. Se on paikka, jossa me kaikki olemme tasa-arvoisia ja -vertaisia.
Seurakuntana meidän yksi keskeisin tehtävämme on osoittaa ja jakaa itse kokemaamme armoa ja rakkautta eteenpäin. Sekä tehdä se oikeudenmukaisesti ja laskelmoimatta.
8 Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein.
Jaakobin teksti haastaa meitä elämään armosta ja armahdettuna, jonka luonnollisena seurauksena kykenemme antamaan anteeksi ja armahtamaan toisia. Käytännössä se merkitsee sitä, että kykenemme asettumaan toisen asemaan emmekä silloin enää tuomitse häntä pintapuolisesti ja väärin perustein. Itse asiassa tuomitsemisen tarve hälvenee parhaimmillaan kokonaan ja tilalle tulee ymmärrys, sääli ja anteeksiantamus. - Tämä on käytännössä sitä, että osoittaudumme olevamme jonkun tarvitsevan lähimmäinen auttaen häntä.
Jopi Pietiläinen
Lähimmäisen rakkaus ei valikoi
1 Veljeni, te jotka uskotte meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen, kirkkauden Herraan, älkää erotelko ihmisiä.
2 Jos teidän kokoukseenne tulee mies, jolla on kultasormus sormessaan ja hieno puku yllään, sekä samalla kertaa köyhä nuhruisissa vaatteissaan,
3 niin ettekö vain osoitakin huomiotanne tuolle hienosti pukeutuneelle ja sano hänelle: "Istu tähän, tässä on hyvä paikka"? Köyhälle te sen sijaan sanotte: "Seiso sinä tuossa", tai: "Istu tähän lattialle jalkojeni viereen."
4 Ettekö te silloin syyllisty erotteluun omassa keskuudessanne? Eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat väärin perustein?
Seurakunnassa meidän tulisi kyetä elämään sen verran lähellä toisiamme ettei meidän tarvitse erotella toisiamme. Mahdolliseksi sen tekee turvallisuus ja luottamus, joka on löydettävissä armosta ja Jumalan läheisyydestä. Se on paikka, jossa me kaikki olemme tasa-arvoisia ja -vertaisia.
Seurakuntana meidän yksi keskeisin tehtävämme on osoittaa ja jakaa itse kokemaamme armoa ja rakkautta eteenpäin. Sekä tehdä se oikeudenmukaisesti ja laskelmoimatta.
8 Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", te teette oikein.
Jaakobin teksti haastaa meitä elämään armosta ja armahdettuna, jonka luonnollisena seurauksena kykenemme antamaan anteeksi ja armahtamaan toisia. Käytännössä se merkitsee sitä, että kykenemme asettumaan toisen asemaan emmekä silloin enää tuomitse häntä pintapuolisesti ja väärin perustein. Itse asiassa tuomitsemisen tarve hälvenee parhaimmillaan kokonaan ja tilalle tulee ymmärrys, sääli ja anteeksiantamus. - Tämä on käytännössä sitä, että osoittaudumme olevamme jonkun tarvitsevan lähimmäinen auttaen häntä.
Jopi Pietiläinen
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Just try it!
Ever been tempted? Haven’t we all! The thought pops into your head. Something gets switched on inside. Before you know where you are you are putting the thought into action. Next minute you hit the ground again and the guilt comes flooding in. Oh Lord, not again. Why did I do it?
James describes this process in James 1v13-15. The bait is dangled in front of our nose, we go after it and end up caught by the hook. Time and again the same thing happens. We become more and more guilty and, as James says, the end result of repeated sin is death.
Can we have victory over temptation?
Stronger willpower is not the answer. At least I have never found where I can get more willpower from. Paul tells us the New Testament solution in Galatians 5v16. He says “follow the Spirit and you won’t follow your evil desires”.
Anyone with children knows this works. Try telling a child not to do something. It either develops deafness and ignores you or, as soon as you turn your back, it goes back to the forbidden thing! But show the child something better to do instead and the problem is solved.
The way of law tells us “You must not sin”. Paul tells us in Romans 7 that the way of law did not work for him. It just made him more guilty. Instead the Spirit says “Come and follow me and let’s have adventures with Jesus”. The more we follow the Spirit, the less the evil desires in us have space in our lives. Life with Jesus is far too exciting for us to take notice of the old temptations.
This is the way to freedom. Just try it. I find it works for me at least!
You can hear more by logging in to armontalo.org/saarnat and listening to last Sunday’s sermon.
Graham Turner
James describes this process in James 1v13-15. The bait is dangled in front of our nose, we go after it and end up caught by the hook. Time and again the same thing happens. We become more and more guilty and, as James says, the end result of repeated sin is death.
Can we have victory over temptation?
Stronger willpower is not the answer. At least I have never found where I can get more willpower from. Paul tells us the New Testament solution in Galatians 5v16. He says “follow the Spirit and you won’t follow your evil desires”.
Anyone with children knows this works. Try telling a child not to do something. It either develops deafness and ignores you or, as soon as you turn your back, it goes back to the forbidden thing! But show the child something better to do instead and the problem is solved.
The way of law tells us “You must not sin”. Paul tells us in Romans 7 that the way of law did not work for him. It just made him more guilty. Instead the Spirit says “Come and follow me and let’s have adventures with Jesus”. The more we follow the Spirit, the less the evil desires in us have space in our lives. Life with Jesus is far too exciting for us to take notice of the old temptations.
This is the way to freedom. Just try it. I find it works for me at least!
You can hear more by logging in to armontalo.org/saarnat and listening to last Sunday’s sermon.
Graham Turner
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
The Law of Freedom
What a strange combination of words: “law” and “freedom”.
How can a law give us freedom? Don’t laws take away our freedom? Yet twice in
his letter James refers to the law of freedom: in 1v25, he even calls it the
perfect law: But the man who
looks intently into the perfect law that gives freedom, and continues to do
this, not forgetting what he has heard, but doing it—he will be blessed in what
he does.
And in 2v12: Speak
and act as those who are going to be judged by the law that gives freedom,
because judgment without mercy will be shown to anyone who has not been
merciful. Mercy triumphs over judgment!
Earlier in 2v8 James calls it the royal law: If you really keep the royal law found
in Scripture, “Love your neighbor as yourself,” you are doing right.
How does this law give us freedom? The answer is found in
the words of Jesus in Matt. 7v1,2: Do
not judge, or you too will be judged. For in the same way you judge others, you
will be judged, and with the measure you use, it will be measured to you.
Jesus summed it
up in what we call the Golden Rule in Matt. 7v12: So in everything, do to
others what you would have them do to you, for this sums up the Law and the
Prophets.
Jesus and James
both tell us that if we want to find freedom from judgment we should not judge.
If we want to be forgiven, we should forgive. If we want to be shown mercy, we
should show mercy. To put it simply: God will treat us in the way we treat
others.
The law of
freedom is so simple yet we often lose it under a pile of complicated do’s and
do nots. We know instinctively how we would like to be treated so we just need
to “Love our neighbor as ourselves”. That’s it!
Don’t miss the
next exciting episode of our series on the letter of James this coming weekend
entitled “Dealing with temptation”.
Graham Turner
All Bible quotations are from THE HOLY BIBLE: NEW
INTERNATIONAL VERSION. Copyright International Bible Society.
perjantai 13. heinäkuuta 2012
7 to 1
I had the privilege last week of attending the annual New
Wine conference in Himos. This is my third visit and each time there has been
good teaching and worship, the fun of meeting people and good weather despite
the weather forecasts.
One of the speakers was Mark Aldridge, an Anglican priest
from England. He has been pioneering new forms of church, meeting people where
they are in an environment they feel comfortable with. The situation is so
desperate in England these days that his bishop gave him permission to try out
whatever he wanted. Buildings and liturgy are no longer required, just reach
the people with the gospel.
One thing Mark told that stuck in my head was the power of
negative words. He said that research had shown that seven positive statements
are needed to compensate for one negative one. Maybe we should start a 7 to 1
campaign in our church this autumn?
When I came home I listened to Sirkka’s sermon on the
internet and, surprise, surprise, she was speaking about the same idea though
the ratio she quoted was 5 to 1 or even 2 to 1. The same evening we watched one
of Joyce Meyer’s programs and once again heard the same message about the
importance of speaking words that build up. She said that not only do we need
to speak positive words to others but we need to speak positive words to
ourselves. The internal dialogue in our heads is where we can do a lot to
either strengthen our faith or drag it down.
So whether it is 7 to 1, 5 to 1 or 2 to 1, the message is
clear: we must speak a lot more encouraging words than critical ones. So let’s
do it. Here’s my contribution:
Our church has good worship meetings, we have many committed
people who are giving generously, we have the biggest youth work of any Free
Church in Finland, we have an excellent small group work, a growing outreach to
people in need, we have a teaching program that is the envy of many, and we
have gifted, committed leaders. What a privilege to be part of such a church.
Now its your turn. Next time you meet someone from the
church, tell them something positive.
Graham Turner
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Sanoja, sanoja....
"Sanoja väärinpäin latasin yllättäin. Taisin sua satuttaa enkä takaisin saa. Mä puhuin ja yksin jäin."
Näin Nylon Beat toistakymmentä vuotta sitten (apua, joko siitä on niin kauan?!) Kaikessa kepeydessään tämä laulu sanoitti monen kipeän kokemuksen siitä, miten suustamme liian usein pääsee sanoja, joita sieltä ei pitäisi päästä. Sanoja, jotka satuttavat ja haavoittavat toisia. Joskus niin paljon, että ihmissuhde katkeaa, kuten ko. laulun tarinassa.
Aihe on ajaton. Tämän kesän opettajamme, vanha kunnon Jaakob, puhuu samasta asiasta kohta pari tuhatta vuotta vanhassa kirjeessään. Hän selittää, miksi meille käy näin. Syy on se, että "...kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä."
Jaakob ampuu alas myös harhakuvitelmamme siitä, että sillä mitä suustamme muina aikoina päästämme, ei ole mitään merkitystä, kunhan vain jumalanpalveluksissa ahkerasti rukoilemme ja ylistämme."Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija, mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha."
Auts. Nyt osui. Kipeästi.
Mutta mitä voin tehdä, jos suussani on tappavaa myrkkyä sylkevä kesyttämätön peto? Vaikka pitäisin kuinka hyvää huolta suuhygieniastani, se tuskin auttaa tähän vaivaan. Sen kukistamiseen tarvitaan Pepsodentia järeämpiä aseita.
Suuhygieniaa ei kannata tietenkään unohtaa, mutta enemmän meidän pitäisi kiinnittää huomiota sydämemme tilaan ja siihen, millä sitä ruokimme. Jos juomme jatkuvasti hyvästä, kirkkaasta lähteestä, silloin meistäkin suuremmalla todennäköisyydellä kumpuaa hyvää, kirkasta vettä. Siis niitä hyviä sanoja.
Taisteluun suussamme asuvaa petoa vastaan on saatavilla myös apuvoimia. Daavid, joka jo kauan ennen Jaakobin päiviä kamppaili saman asian kanssa, pyysi Jumalaa antamaan vartijan suulleen.
Tuo vartija on nyt tullut. Eikö hän olekin se sama, jonka Jeesus lähetti meille rinnallakulkijaksi ja rohkaisijaksi? Pyhä Henki haluaa auttaa meitä myös kielenkäytön alueella: sanomaan enemmän hyviä, rakentavia sanoja ja jättämään ne vähemmän rakentavat sanomatta. Ja joskus olemaan viisaasti sanomatta yhtään mitään.
Upea juttu, en olekaan siis yksin taistelemassa sitä hillitöntä petoa vastaan! Minulla taitaa vielä toivoa.
Lisää tästä teemasta voit kuunnella viime viikonlopun saarnasta. Linkki löytyy tästä vierestä.
Sirkka
Näin Nylon Beat toistakymmentä vuotta sitten (apua, joko siitä on niin kauan?!) Kaikessa kepeydessään tämä laulu sanoitti monen kipeän kokemuksen siitä, miten suustamme liian usein pääsee sanoja, joita sieltä ei pitäisi päästä. Sanoja, jotka satuttavat ja haavoittavat toisia. Joskus niin paljon, että ihmissuhde katkeaa, kuten ko. laulun tarinassa.
Aihe on ajaton. Tämän kesän opettajamme, vanha kunnon Jaakob, puhuu samasta asiasta kohta pari tuhatta vuotta vanhassa kirjeessään. Hän selittää, miksi meille käy näin. Syy on se, että "...kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä."
Jaakob ampuu alas myös harhakuvitelmamme siitä, että sillä mitä suustamme muina aikoina päästämme, ei ole mitään merkitystä, kunhan vain jumalanpalveluksissa ahkerasti rukoilemme ja ylistämme."Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija, mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha."
Auts. Nyt osui. Kipeästi.
Mutta mitä voin tehdä, jos suussani on tappavaa myrkkyä sylkevä kesyttämätön peto? Vaikka pitäisin kuinka hyvää huolta suuhygieniastani, se tuskin auttaa tähän vaivaan. Sen kukistamiseen tarvitaan Pepsodentia järeämpiä aseita.
Suuhygieniaa ei kannata tietenkään unohtaa, mutta enemmän meidän pitäisi kiinnittää huomiota sydämemme tilaan ja siihen, millä sitä ruokimme. Jos juomme jatkuvasti hyvästä, kirkkaasta lähteestä, silloin meistäkin suuremmalla todennäköisyydellä kumpuaa hyvää, kirkasta vettä. Siis niitä hyviä sanoja.
Taisteluun suussamme asuvaa petoa vastaan on saatavilla myös apuvoimia. Daavid, joka jo kauan ennen Jaakobin päiviä kamppaili saman asian kanssa, pyysi Jumalaa antamaan vartijan suulleen.
Tuo vartija on nyt tullut. Eikö hän olekin se sama, jonka Jeesus lähetti meille rinnallakulkijaksi ja rohkaisijaksi? Pyhä Henki haluaa auttaa meitä myös kielenkäytön alueella: sanomaan enemmän hyviä, rakentavia sanoja ja jättämään ne vähemmän rakentavat sanomatta. Ja joskus olemaan viisaasti sanomatta yhtään mitään.
Upea juttu, en olekaan siis yksin taistelemassa sitä hillitöntä petoa vastaan! Minulla taitaa vielä toivoa.
Lisää tästä teemasta voit kuunnella viime viikonlopun saarnasta. Linkki löytyy tästä vierestä.
Sirkka
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Saanko esitellä: V.A.L.O.
Sunnuntaina 10.6. kävi seurakunnan kellarikerrokseen pystytetyllä V.A.L.O.-kirppiksellä mukava hulina ja sorina. Vaatteet löysivät uusia omistajia, pullat ja kaffe menivät kaupaksi ja kassaan kilahti monta arvokasta euroa, joiden päämääränä on auttaa ihmiskaupan vastaista työtä. Tunnelma oli mukava huolimatta pienistä viemäriongelmista, jotka ajoittain nousivat tietoisuuteen hajuaistin välityksellä. Hintalappujen lisäksi kysymykset koskivat kirpparin järjestäjää, V.A.L.O..:a.
V.A.L.O. on kasvava joukko naisia, jotka kantavat sydämellään samaa taakkaa: nykypäivän orjuutta ja halua olla mukana liikkeessä, joka kiirii eteenpäin viidellä mantereella tämän epäoikeudenmukaisuuden lopettamiseksi. 27 miljoonaa orjaa on luku, joka on aivan liian suuri ymmärrettäväksi, mutta me haluamme auttaa yhtä kerrallaan.
V.A.L.O. sai alkunsa ideana jokunen vuosi sitten ja lähti liikkeelle viime keväänä ryhmänä, joka rukoili ihmiskaupan uhrien puolesta. Tänä keväänä se on tosissaan alkanut saada muotoaan ja tällä hetkellä onkin yhdistyksen rekisteröitymisprosessi meneillään.
Nimi V.A.L.O. tulee sanoista vapaus, arvo, laupeus ja oikeudenmukaisuus. Nämä ovat arvoja, jotka määrittävät myös sitä, minkälaisia tuloksia toivomme saavuttavamme ihmiskaupan vastaisessa työssä. Työkaluarsenaalinamme meillä on tietysti niin tärkeä ja voimallinen rukous, mutta myös esimerkiksi tietoisuuden levittäminen, varojen kerääminen, verkostoituminen ja yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Mahtavaa olisi, jos jatkossa voisimme enemmän kohdata ja auttaa henkilökohtaisesti niitä, jotka ovat omaa ääntä vailla. Me haluamme viedä valoa sinne, missä pimeys valtaa alaa raskaimmillaan ja osoittaa että Hän, itse rakkaus, ei ole koskaan kääntänyt selkäänsä.
Unelmamme ovat suuria, mutta vielä suurempi on Jumala, joka on kanssamme. Hänelle mikään ei ole mahdotonta ja niinpä kai on todettava, että ei meillekään, kun hänessä pysymme. Välillä se ajatus iskee tajuntaan ja silloin alkaa melkein pelottaa. Mutta vaikka me olemme vasta-alkajia ja amatöörejä, pomomme ei ole. Tervetuloa mukaan palvelukseen siis!
P.S. : V.A.L.O.-kirppis on auki myös ensi sunnuntaina 17.6. klo 14-18 ja 19.30-21. Tervetuloa!
Ansku Sormunen
V.A.L.O. on kasvava joukko naisia, jotka kantavat sydämellään samaa taakkaa: nykypäivän orjuutta ja halua olla mukana liikkeessä, joka kiirii eteenpäin viidellä mantereella tämän epäoikeudenmukaisuuden lopettamiseksi. 27 miljoonaa orjaa on luku, joka on aivan liian suuri ymmärrettäväksi, mutta me haluamme auttaa yhtä kerrallaan.
V.A.L.O. sai alkunsa ideana jokunen vuosi sitten ja lähti liikkeelle viime keväänä ryhmänä, joka rukoili ihmiskaupan uhrien puolesta. Tänä keväänä se on tosissaan alkanut saada muotoaan ja tällä hetkellä onkin yhdistyksen rekisteröitymisprosessi meneillään.
Nimi V.A.L.O. tulee sanoista vapaus, arvo, laupeus ja oikeudenmukaisuus. Nämä ovat arvoja, jotka määrittävät myös sitä, minkälaisia tuloksia toivomme saavuttavamme ihmiskaupan vastaisessa työssä. Työkaluarsenaalinamme meillä on tietysti niin tärkeä ja voimallinen rukous, mutta myös esimerkiksi tietoisuuden levittäminen, varojen kerääminen, verkostoituminen ja yhteistyö erilaisten toimijoiden kanssa. Mahtavaa olisi, jos jatkossa voisimme enemmän kohdata ja auttaa henkilökohtaisesti niitä, jotka ovat omaa ääntä vailla. Me haluamme viedä valoa sinne, missä pimeys valtaa alaa raskaimmillaan ja osoittaa että Hän, itse rakkaus, ei ole koskaan kääntänyt selkäänsä.
Unelmamme ovat suuria, mutta vielä suurempi on Jumala, joka on kanssamme. Hänelle mikään ei ole mahdotonta ja niinpä kai on todettava, että ei meillekään, kun hänessä pysymme. Välillä se ajatus iskee tajuntaan ja silloin alkaa melkein pelottaa. Mutta vaikka me olemme vasta-alkajia ja amatöörejä, pomomme ei ole. Tervetuloa mukaan palvelukseen siis!
P.S. : V.A.L.O.-kirppis on auki myös ensi sunnuntaina 17.6. klo 14-18 ja 19.30-21. Tervetuloa!
Ansku Sormunen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)