Kuulin henkilöstä, joka oli parantunut vaikeasta hermostoperäisestä sairaudesta. Kyseinen henkilö ei ollut kyennyt enää edes kunnolla liikkumaan, ja puheesta oli vaikea saada selvää. Rukousta hänen puolestaan oli jatkettu pitkään ja hartaasti. Työkyvyttömyyseläkekin oli myönnetty. Sitten eräänä yönä Jumala paransi hänet. Mutta, mutta: kerran parantumattomasti sairas, sairas loppuun asti, eikö vain? Kyseinen henkilö ei ainakaan saman tien saanut purettua eläkettään.
Ihmeitä kyllä tapahtuu kaiken aikaa; Jumala toimii ja parantaa. Omalla ja läheisten kohdalla sairaudet voivat kuitenkin vetää vakavaksi. Asiat eivät aina tunnu tuosta vain ratkeavan edes rukoilemalla. Emme aina ymmärrä Jumalan ajoituksia ja tarkoitusperiä. Kaikesta huolimatta ei tarvitse kuin lukea Uutta Testamenttia, jotta voi nähdä Jeesuksen luonteenlaadun terveyteen liittyvissä asioissa. Hän on Parantaja. Raamattu rohkaisee meitä odottamaan Jumalan kosketusta.
On tärkeää huomata, mikäli sairautta aiheuttaa jokin muu kuin sairaus itse, esimerkiksi anteeksiantamattomuus. Tällöin nämä pinnan alla olevat asiat ovat niitä, jotka täytyy kohdata. Tulee toki muistaa, että usein ihmisellä ei ole mitään omaa osuutta sairastumiseensa, vaan sairaus on vain tullut jostain. Elämme vajavaisessa maailmassa, ja aina eteemme tulee uusia haasteita ja koettelemuksia.
Muistetaan kiittää aina silloin kun saamme vaikka hetkellistäkin apua. Varmaa on, että apua tarvitsemme monta kertaa erinäisissä asioissa. Ja toisaalta meillä on lupa odottaa saavamme sitä. Jumala haluaa, että olemme Hänestä riippuvaisia koko ajan. Terveyteen liittyen meidän tulee myös kantaa oma vastuumme: syödä jotakuinkin oikein ja liikkua.
Vielä eräs huomio: On väärin rukoilla jonkin asian - esimerkiksi parantumisen - puolesta ja sitten toimia puheissaan ja teoissaan niin kuin ei näkisi ollenkaan sitä mahdollisuutta, että asiat voisivat muuttua. Oikea "uskon asenne" on sitä, että lapsenomaisesti toteamme "Jumala, sinä voit, auta". Kun meistä tulee lapsenkaltaisia, ja heitämme inholla kyynisyytemme tunkiolle, tulemme näkemään merkillisiä asioita...
Jukka Suomela