Tämän viikon isoin uutistapahtuma maassamme on ollut Sauli Niinistön tiistainen ilmoitus siitä, että hän on päättänyt lähteä ehdokkaaksi ensi vuoden presidentinvaaleihin. Tiedotustilaisuudessa pitämässään puheessa Niinistö pohti sitä, miten maailma muuttuu nopeassa tahdissa ja miten muutos tuo jatkuvasti mukanaan uusia haasteita. Suomen lähitulevaisuutta Niinistö kommentoi sanoen: "Luulenpa, että tämänkin vaalikauden suurimmat haasteet ovat sellaisia, joista emme tänä päivänä vielä tiedä."
Niinistön sanoihin kätkeytyy varmasti syvä viisaus. Ja silti hän, niin kuin me kaikki muutkin, kuitenkin teemme suunnitelmia ja valmisteluja tulevaisuutta varten sen tietämyksen mukaan, mikä meillä tällä hetkellä on. Niinpä mekin työntekijätiiminä olemme hyvissä ajoin ennen kesälomille lähtöämme suunnitelleet ensi syksyn toimintaa seurakunnassa jo varsin pitkälle. On hyvä olla olemassa selkeät raamit valmiina, kun syksyllä lähdetään liikkeelle.
Mutta entäpä sitten, jos meillekin käy kuten Niinistö ennustaa, että osa ensi työkauden suurimmista haasteista ovat sellaisia, joihin emme tänään ole vielä mitenkään osanneet varautua? Tai entäpä jos jo loppuviikko tuo mukanaan jonkin Niinistön tiistaista ilmoitusta paljon suuremman uutispommin, kenties uutisen, joka ratkaisevalla tavalla järkyttää koko kansamme perusturvallisuutta?
Silloin nousee arvoon arvaamattomaan kesän opetussarjamme Valtakunnan sankarit kantava teema. Meidän on tärkeä pitää "katse suunnattuna Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään". Kun kulman takaa tulee eteemme yllättäviä haasteita, jotka uhkaavat murskata meidät alleen ja kun omat huolellisesti suunnitellut rakennelmamme sortuvat, silloin on turvallista tietää, että on jotakin, joka pysyy.
Jeesus haluaisi olla elämämme tärkein vaikuttaja, johon katseemme on kiinnitetty, tapahtuipa elämässämme ja ympärillämme sitten mitä tahansa. Silloin hän voi vaikuttaa meissä sitä uskoa, joka kaikesta huolimatta jatkaa eteenpäin. Uskoa, joka saa meidät kulkemaan läpi romuttuneiden suunnitelmien raunioiden ja yli palaneiden toiveiden tuhkakasojen. Uskoa, joka tekee uudet suunnitelmat - ehkä menneestä jotakin oppineena nyt hiukan viisaammat - ja lähtee jälleen liikkeelle.
Silloin voimme huomata liittyneemme siihen hyvällä tavalla hullujen uskovien joukkoon, joka periksi antamatta, toinen toistaan tukien kulkee eteenpäin kohti sitä, mikä ei vielä näy, mutta mikä on meille luvattu.
Jos haluat kuulla joistakin heistä lisää, tervetuloa mukaan kesäjumiksiimme!
Sirkka
