Voisinko olla ystävä?

Luin vähän aikaa sitten naistenlehdestä jutun Suomeen avioliiton kautta muuttaneesta thai-naisesta, joka oli monen vaiheen kautta ajautunut thai-hierojaksi. Hän jakoi elämäntarinansa ja kertoi avoimesti ammatistaan seksipalveluja myyvänä hierojana. Hän mainitsi myös, että hänellä on vain kolme ystävää. Kaksi muuta thai-hierojaa ja yksi suomalainen, joka auttaa häntä työnsä puolesta yrittänjyyteen ja muihin käytännön asioihin liittyen.

Jutun lukeminen pysäytti minut pitkäksi aikaa. Se toi tämän naisen lähelle, teki hänestä minulle elävän ihmisen ja sai minut ajattelemaan myös omalla kotikadullani yritystoimintaansa harjoittavia thai-naisia. Miten he ovat joutuneet siihen asemaan missä ovat nyt? Millaista heidän elämänsä on ollut? Onko heillä yhtään ystävää?

Yksinäisyyttä ja irrallisuutta
Lehtijutussa esiintynyt nainen kertoi, että muut thai-naiset eivät halua seurustella thai-hierojien kanssa, jotta heitä ei yhdistettäisi hierojiin. Myös suomalaisten kanssa on hankalaa luoda kontakteja, mikä varmasti on aivan totta.

Näin varsinkin avioliittojen kautta Suomeen tulleet ulkomaalaiset naiset voivat jäädä hyvin eristyneiksi. He jäävät ilman valtion kotouttamisohjelmia, eivätkä opi kieltä kunnolla ja sitä kautta jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle ja ovat vaarassa ajautua hyväksikäytetyiksi.

Voisinko minä tehdä jotain?
Mietin tämän lehtijutun kuvaaman naisen elämää. Voisinko minä olla ystävä hänelle tai jollekin hänen kaltaiselleen naiselle ja auttaa häntä samalla oppimaan enemmän suomen kieltä ja sitä kautta ehkä työllistymään johonkin niistä ammateista, joista thai-hierojanaiset suomalaisen tutkimuksen mukaan haaveilevat, mutta joihin eivät voi huonon kielitaidon takia päästä. Tällaisia ammatteja ovat mm. siivooja tai vanhustenhoitaja.

Ehkä voisin aloittaa tervehtimällä kotikatuni thai-naisia ystävällisesti ja alkaa rakentaa tuttavuutta ja ehkä lopulta ystävyyttä. Tai voisin ottaa yhteyttä kaupungin sosiaalitoimeen ja kysyä onko heillä kontakteja näihin naisiin ja tietävätkö he tarvitsisiko joku naisista apua asioiden hoitamisessa suomenkielellä ja tarjoutua itse vapaaehtoiseksi. Nämä ovat suhteellisen pieniä asioita minulle, mutta voisivat olla muuttamassa jonkun thai-naisen elämää radikaalisti.


Jos haluat rukoilla isommalla porukalla ihmiskaupanuhrien puolesta, ole yhteydessä Anskuun (yhteystiedot saat seurakunnan toimistolta). Ansku kokoaa ihmisiä yhteen rukoilemaan muutamia kertoja kuussa.

Ruumiillisesta harjoituksestakin on hyötyä...

Meikäläisellä alkoi loma. Tai itse asiassa ei oikeastaan vielä. Loma alkaa vasta torstaina, mutta kevät oli sen verran lennokas, että jäi vähän vapaita pitämättä. Käytännössä olen siis jo nyt lomalla.

Ranta(pallo)kuntoon
Hieman yli viikko sitten huomasin, että puntari osoitti kummallisia lukuja. Toiset laittavat itsensä rantakuntoon kesäksi, mutta minä olin lihonut! Ja paljon. Päätin lähteä välittömästi lenkille ja lenkkeily ei ole loppunut vieläkään. Olen juossut pientä ja vähän isompaa lenkkiä vähintään joka toinen päivä.

Juoksemisen myötä on tullut syötyä vähemmän, mikä on kai painon pudottamisen toinen kulmakivi. Paino onkin pudonnut hieman yli viikossa jo kohta kaksi kiloa. Joku sanoi, että lienee nestettä kaikki, mutta minä olen joka tapauksessa paremmalla mielellä.

Ruumiinkunto ruokkii sielua
Kun on mieli fyysisen rutistuksen myötä virkeämpi, henkinen puolikin kulkee astetta paremmilla kierroksilla. Joten sanoisin, että ruumiillisesta harjoituksestakin on hyötyä. Ja joskus siitä voi olla hyötyä myös rukouselämän ylläpitämiseen. Lenkillä kun voi rukoilla vaikka oman huohotuksensa tahtiin.

Kesälomaterveisin,

Markus