Eilen oli Turku rukoilee -ilta meidän tiloissamme. En ole ennen niissä ollut, mutta saatanpa mennä toistekin. Itsekin innostuin taas uudella tavalla rukoilemaan katsellessani, kun salin täysi nuoria ja vanhoja rukoili lasten, perheiden ihmissuhteiden ja perhearvojen puolesta.
Perheneuvoja Saara Kinnusen puhe oli myös niin rohkaiseva ja hauskalla tavalla käytännöllinen, että olen jo ehtinyt suositella sitä yhdelle ja toiselle. Klikkapa sinäkin ihmeessä pikalinkkien alta kohtaa Jumalanpalvelusten saarnat, sieltä se löytyy. Saat kuulla esimerkiksi, mitä kaikkea voi saada aikaan "viisivuotiaan rukous".
Essi
perjantai 28. lokakuuta 2011
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Parisuhteen Palikat
Kuuluu vilkasta puheensorinaa, kun viitisenkymmentä aikuista ihmistä opettelee puhumaan. Mistä ihmeestä on kysymys? Ei kansalaisopiston kielikurssista, vaan viime viikonloppuna seurakunnassamme pidetystä Parisuhteen Palikat -tapahtumasta.
Päivässä opettaneilta ja omasta elämästään avoimesti jakaneilta Koskisen Terolta ja Henkulta saimme kuulla, että ehkä tärkein onnistuneen parisuhteen avaimista on se,että puolisot opettelevat puhumaan keskenään. Ei siis riitä, että opit puhumaan taaperoiässä, se pitää opetella uudestaan taas aikuisena!
Ja niinhän se on. Kaikki avioliitossa hetkenkään eläneet tietävät, että puhumisen aloittaminen puolison kanssa saattaa olla yksi kaikkein vaikeimmista asioista. Kyllä kaupassa käymisestä ja lasten päiväkotiin viemisestä vielä puhuu, mutta entä kun pitäisi ottaa puheeksi se haavoittava sana,jonka puolisosi päästi suustaan aamulla ja joka vielä illallakin tuntuu kipeänä pistona sisälläsi?
Esteitä puhumiselle on helppo löytää. Niitä nähtiin Palikka-iltapäivän powerpointeillakin varmaan kaksikymmentä ja ainakin kymmenen tuntui niistä heti itselle tutuilta ja ahkerasti käytössä olleilta.Yksi yleisimmistä lienee se, että "ei halua järkyttää rauhaa eikä saada aikaan riitaa ottamalla puheeksi vaikeita asioita."
Mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä avaamasta suutamme, sillä Tero ja Henkku kertoivat meille, että riitely kuulemma rakentaa parisuhdetta, eikä suinkaan revi sitä. Tietenkin riitelyäkin täytyy opetella tekemään rakentavasti. Toisen nuijiminen nyrkeillä ei tule kysymykseenkään. Ainakaan kovin rajua tai jatkuvaa riitelyä ei pitäisi myöskään harrastaa lasten läsnäollessa.
Niitä kipeästi kaivattuja sanojakin pitää oppia käyttämään viisaasti. Minä-viestien viljely on suositeltavaa, mutta niiden oppiminen ei ole ihan yksinkertaista. Voi nimittäin viedä jonkin verran aikaa tajuta, että minä-sanan käyttö lauseen alussa ei automaattisesti tee viestiä yhtään vähemmän haavoittavaksi. (Esimerkiksi jos sanoo puolisolleen vaikka että "MINUSTA TUNTUU, että sinä olet ilkeä idiootti!")
Lokakuun Parisuhteen Palikoista jäi allekirjoittaneelle vahvimmin mieleen kaksi asiaa: jos olet sitoutunut avioliittoosi ja haluat rakentaa sitä vahvemmaksi,opettele puhumaan puolisosi kanssa ja opettele riitelemään rakentavasti.Me 24 pariskuntaa,jotka tällä ensimmäisellä kerralla olimme mukana, lähdimme harjoittelemaan näitä taitoja. Odotamme innolla kevään Palikoita!
Sirkka
Päivässä opettaneilta ja omasta elämästään avoimesti jakaneilta Koskisen Terolta ja Henkulta saimme kuulla, että ehkä tärkein onnistuneen parisuhteen avaimista on se,että puolisot opettelevat puhumaan keskenään. Ei siis riitä, että opit puhumaan taaperoiässä, se pitää opetella uudestaan taas aikuisena!
Ja niinhän se on. Kaikki avioliitossa hetkenkään eläneet tietävät, että puhumisen aloittaminen puolison kanssa saattaa olla yksi kaikkein vaikeimmista asioista. Kyllä kaupassa käymisestä ja lasten päiväkotiin viemisestä vielä puhuu, mutta entä kun pitäisi ottaa puheeksi se haavoittava sana,jonka puolisosi päästi suustaan aamulla ja joka vielä illallakin tuntuu kipeänä pistona sisälläsi?
Esteitä puhumiselle on helppo löytää. Niitä nähtiin Palikka-iltapäivän powerpointeillakin varmaan kaksikymmentä ja ainakin kymmenen tuntui niistä heti itselle tutuilta ja ahkerasti käytössä olleilta.Yksi yleisimmistä lienee se, että "ei halua järkyttää rauhaa eikä saada aikaan riitaa ottamalla puheeksi vaikeita asioita."
Mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi estää meitä avaamasta suutamme, sillä Tero ja Henkku kertoivat meille, että riitely kuulemma rakentaa parisuhdetta, eikä suinkaan revi sitä. Tietenkin riitelyäkin täytyy opetella tekemään rakentavasti. Toisen nuijiminen nyrkeillä ei tule kysymykseenkään. Ainakaan kovin rajua tai jatkuvaa riitelyä ei pitäisi myöskään harrastaa lasten läsnäollessa.
Niitä kipeästi kaivattuja sanojakin pitää oppia käyttämään viisaasti. Minä-viestien viljely on suositeltavaa, mutta niiden oppiminen ei ole ihan yksinkertaista. Voi nimittäin viedä jonkin verran aikaa tajuta, että minä-sanan käyttö lauseen alussa ei automaattisesti tee viestiä yhtään vähemmän haavoittavaksi. (Esimerkiksi jos sanoo puolisolleen vaikka että "MINUSTA TUNTUU, että sinä olet ilkeä idiootti!")
Lokakuun Parisuhteen Palikoista jäi allekirjoittaneelle vahvimmin mieleen kaksi asiaa: jos olet sitoutunut avioliittoosi ja haluat rakentaa sitä vahvemmaksi,opettele puhumaan puolisosi kanssa ja opettele riitelemään rakentavasti.Me 24 pariskuntaa,jotka tällä ensimmäisellä kerralla olimme mukana, lähdimme harjoittelemaan näitä taitoja. Odotamme innolla kevään Palikoita!
Sirkka
keskiviikko 19. lokakuuta 2011
Kasvetaan Yhdessä
Kasvetaan Yhdessä –iltamme ovat alkaneet. Ne tarjoavat pienryhmää etsiville mahdollisuuden tulla kohtaamaan toisia pienryhmää etsiviä ihmisiä. Kun ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan, pienryhmiä voi alkaa muodostua. Kun ryhmäläiset ja johtajat tuntevat olevansa valmiita siihen, nämä ryhmät voivat sitten alkaa toimia itsenäisinä pienryhminä. Mukana illoissa on nyt noin kaksikymmentä henkilöä, joista useimmat ovat hiljattain tulleet seurakuntamme yhteyteen.
Niiden kahden kerran perusteella, jotka meillä nyt on takanamme, illat vaikuttavat erittäin hyvin toimivilta:
- ne tarjoavat kannustavan ilmapiirin, jossa ryhmänjohtajaksi ryhtymistä harkitsevat voivat kokeilla johtamista
- niiden puitteissa on mahdollista kokeilla eri ryhmissä olemista, kunnes löytyy ryhmä, joka parhaiten sopii itse kullekin
- ne mahdollistavat sen, että pienryhmään haluavat voivat välittömästi päästä pienryhmäympäristöön ilman pitkää odotusaikaa, joka valitettavasti oli monen osana, ennen kuin käynnistimme Kasvetaan Yhdessä –illat.
Viime keväänä pidetty pilottikurssimme kesti 8 viikkoa, mutta nyt alkaneet illat jatkuvat joka toinen tiistai-ilta suurimman osan vuotta. Lisätietoa illoista saat Graham Turnerilta sähköpostitse graham.turner@armontalo.org tai soittamalla hänelle 0445540028. Voit ilmoittautua mukaan iltoihin myös suoraan osoitteeseen minnaalvarez@gmail.com.
Ethän kulje sen siunauksen ohi, jonka pienryhmään kuuluminen voi sinulle antaa, vaan tule Kasvamaan Yhdessä.
Graham Turner
KY-vastaava
Niiden kahden kerran perusteella, jotka meillä nyt on takanamme, illat vaikuttavat erittäin hyvin toimivilta:
- ne tarjoavat kannustavan ilmapiirin, jossa ryhmänjohtajaksi ryhtymistä harkitsevat voivat kokeilla johtamista
- niiden puitteissa on mahdollista kokeilla eri ryhmissä olemista, kunnes löytyy ryhmä, joka parhaiten sopii itse kullekin
- ne mahdollistavat sen, että pienryhmään haluavat voivat välittömästi päästä pienryhmäympäristöön ilman pitkää odotusaikaa, joka valitettavasti oli monen osana, ennen kuin käynnistimme Kasvetaan Yhdessä –illat.
Viime keväänä pidetty pilottikurssimme kesti 8 viikkoa, mutta nyt alkaneet illat jatkuvat joka toinen tiistai-ilta suurimman osan vuotta. Lisätietoa illoista saat Graham Turnerilta sähköpostitse graham.turner@armontalo.org tai soittamalla hänelle 0445540028. Voit ilmoittautua mukaan iltoihin myös suoraan osoitteeseen minnaalvarez@gmail.com.
Ethän kulje sen siunauksen ohi, jonka pienryhmään kuuluminen voi sinulle antaa, vaan tule Kasvamaan Yhdessä.
Graham Turner
KY-vastaava
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Pyhän Hengen viikonloppu
Viime viikonloppuna 8.-9.10 seurakuntamme kirkkosaliin kokoontui suuri joukko ihmisiä, jotka halusivat tulla Pyhän Hengen läsnäoloon kokonaiseksi lauantaipäiväksi! Ja ainakin oman kokemukseni mukaan viikonloppu oli totisesti täynnä Pyhää Henkeä! Kyseessä oli siis Pyhän Hengen pienryhmäviikonloppu ja paikalla oli seurakunnan pienryhmissä toimivia ihmisiä vauvasta vaariin.
Vierailevana puhujana oli Richard Svensson Ruotsista. Hän puhui lauantaina Pyhän Hengen vaikutuksista elämässämme; kuinka Pyhä Henki antaa meille iloa ja rauhaa. Uskon, että monet saivat kokea näitä Hengen vaikutuksia jo heti paikan päällä.
Sunnuntaina viikonloppu jatkui vielä pienryhmänjohtajille. Aloitimme iltapäivän ihanalla ylistyksellä, jonka aikana Pyhä Henki kosketti monia: varusti, rohkaisi ja kannusti johtajan tehtävässä. Samoin tekivät myös Richardin opetukset ”Kuinka olla innostava johtaja” sekä ”Miten johtaa, kun itsellä on vaikeaa”.
Viikonloppu oli tarpeellinen levähdystauko hektisen syksyn keskellä. Saimme viettää rauhallisen hetken Jumalan läsnäolossa, mikä antoi voimaa viikon arkeen. Me johtajat saimme myös uutta intoa vietäväksi pienryhmiimme. Ja kuten oma pienryhmäni tapaa sanoa rukousvastauksista: Kiitos Herralle!
Elisa Huovila
seurakunnan pienryhmätyön tiedottaja
pienryhmänjohtaja
Vierailevana puhujana oli Richard Svensson Ruotsista. Hän puhui lauantaina Pyhän Hengen vaikutuksista elämässämme; kuinka Pyhä Henki antaa meille iloa ja rauhaa. Uskon, että monet saivat kokea näitä Hengen vaikutuksia jo heti paikan päällä.
Sunnuntaina viikonloppu jatkui vielä pienryhmänjohtajille. Aloitimme iltapäivän ihanalla ylistyksellä, jonka aikana Pyhä Henki kosketti monia: varusti, rohkaisi ja kannusti johtajan tehtävässä. Samoin tekivät myös Richardin opetukset ”Kuinka olla innostava johtaja” sekä ”Miten johtaa, kun itsellä on vaikeaa”.
Viikonloppu oli tarpeellinen levähdystauko hektisen syksyn keskellä. Saimme viettää rauhallisen hetken Jumalan läsnäolossa, mikä antoi voimaa viikon arkeen. Me johtajat saimme myös uutta intoa vietäväksi pienryhmiimme. Ja kuten oma pienryhmäni tapaa sanoa rukousvastauksista: Kiitos Herralle!
Elisa Huovila
seurakunnan pienryhmätyön tiedottaja
pienryhmänjohtaja
perjantai 7. lokakuuta 2011
Kristuksen paluun juhla
Useimmat kristityt uskovat Jeesuksen palaavan jonain päivänä, mutta monissa seurakunnissa tähän asiaan ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Keskitymme usein asioihin jotka ovat jo tapahtuneet, kuten Jeesuksen kuolemaan, ylösnousemukseen ja hänen syntymäänsä Betlehemissä.
Torstaina 29.9 Turun Helluntaiseurakunnassa sadat uskovat eri seurakunnista kokoontuivat yhteen uskossa juhlimaan Jeesuksen tulevaa paluuta.
Kuuntelimme yhdessä katkelmia ilmestyskirjan tekstistä ja vastasimme niihin rukoillen, syntimme tunnustaen, laulaen ja tanssien.
Minusta oli koskettavaa seistä siellä yhdessä luterilaisten ja vapaiden suuntien seurakuntien johtajien kanssa ja tunnustaa, että ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa kuvatut seurakunnan ongelmat ovat myös meidän seurakuntiemme ongelmia täällä Suomen Turussa.
Kuunneltuamme ilmestyskirjan kuvausta katastrofeista ja kärsimyksestä, tuntui luontevalta liittyä rukoukseen maailmassa tänä päivänä erilaisten kriisien seurauksena kärsivien puolesta.
Meidän ei tule vain passiivisesti odottaa Raamatun profetioiden toteutumista, vaan meidän tulee aktiivisesti levittää evankeliumia ja valmistaa tietä Jeesuksen paluulle.
Meidät on myös kutsuttu rukoilemaan, sillä rukous voi muuttaa tapahtumien kulkua, kuten Jeesus opettaa Matteuksen evankeliumissa luvussa 24 jakeessa 20 ”Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina”. Jeesus tiesi, että suuri kärsimys tulisi kohtaamaan Jerusalemia kun se tultaisiin miehittämään eräänä päivänä. Kuitenkin kristityillä oli mahdollisuus rukouksen kautta vaikuttaa siihen miten ja milloin asiat tulisivat tapahtumaan.
Meidän teoillamme ja rukouksillamme on merkitystä. Kasvatetaan uusi sukupolvi joka muuttaa kaupunkimme ja valmistaa ihmisiä kohtaamaan Jeesuksen kun hän palaa.
Kun kerran kohtaamme Jeesuksen, emme halua joutua häpeämään sitä, että pidimme uskoamme esillä vain seurakunnan tilaisuuksissa. Ollaan aktiivisia nyt, ja tehdään kaikkemme Pyhän Hengen voimassa ja johdatuksessa, niin että Hän voi palatessaan palkita meidät uskollisina palvelijoina jotka käyttivät hänen antamiaan lahjoja ja tilaisuuksia hyväkseen parhaansa mukaan.
Graham Turner
Torstaina 29.9 Turun Helluntaiseurakunnassa sadat uskovat eri seurakunnista kokoontuivat yhteen uskossa juhlimaan Jeesuksen tulevaa paluuta.
Kuuntelimme yhdessä katkelmia ilmestyskirjan tekstistä ja vastasimme niihin rukoillen, syntimme tunnustaen, laulaen ja tanssien.
Minusta oli koskettavaa seistä siellä yhdessä luterilaisten ja vapaiden suuntien seurakuntien johtajien kanssa ja tunnustaa, että ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa kuvatut seurakunnan ongelmat ovat myös meidän seurakuntiemme ongelmia täällä Suomen Turussa.
Kuunneltuamme ilmestyskirjan kuvausta katastrofeista ja kärsimyksestä, tuntui luontevalta liittyä rukoukseen maailmassa tänä päivänä erilaisten kriisien seurauksena kärsivien puolesta.
Meidän ei tule vain passiivisesti odottaa Raamatun profetioiden toteutumista, vaan meidän tulee aktiivisesti levittää evankeliumia ja valmistaa tietä Jeesuksen paluulle.
Meidät on myös kutsuttu rukoilemaan, sillä rukous voi muuttaa tapahtumien kulkua, kuten Jeesus opettaa Matteuksen evankeliumissa luvussa 24 jakeessa 20 ”Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina”. Jeesus tiesi, että suuri kärsimys tulisi kohtaamaan Jerusalemia kun se tultaisiin miehittämään eräänä päivänä. Kuitenkin kristityillä oli mahdollisuus rukouksen kautta vaikuttaa siihen miten ja milloin asiat tulisivat tapahtumaan.
Meidän teoillamme ja rukouksillamme on merkitystä. Kasvatetaan uusi sukupolvi joka muuttaa kaupunkimme ja valmistaa ihmisiä kohtaamaan Jeesuksen kun hän palaa.
Kun kerran kohtaamme Jeesuksen, emme halua joutua häpeämään sitä, että pidimme uskoamme esillä vain seurakunnan tilaisuuksissa. Ollaan aktiivisia nyt, ja tehdään kaikkemme Pyhän Hengen voimassa ja johdatuksessa, niin että Hän voi palatessaan palkita meidät uskollisina palvelijoina jotka käyttivät hänen antamiaan lahjoja ja tilaisuuksia hyväkseen parhaansa mukaan.
Graham Turner
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)